”5 points that make the building outlook”

This post is also available in: English (englanti) Русский (venäjä)

Miltä pitäisi näyttää hyvännäköinen asuinkerrostalo? Siinä hyvä kysymys betonielementtivalmistajalle. Ehkä helpompi tapa lähestyä aihetta on kysyä toisin päin, eli miltä se ei saisi ainakaan näyttää!

Betonielementtirakentaminen yleistyi nopeasti -60 ja -70 luvuilla, jolloin rakennettiin valtavasti uusia asuinlähiöitä. Näissä päällimmäinen tavoite oli volyymi ja hinta. Tällöin julkisivujen ulkonäölle ei asetettu kovin suurta painoarvoa. Rakennetiin uusia lähiöitä, jotka ovat nyt helposti tunnistettavissa julkisivun ruutumaisuudesta, massiivisuudesta ja harmaudesta. Niissä rakennusten harmaus, laatikkomainen ulkomuoto, sekä elementtien suurikokoiset saumat leimaavat alueet ”vuokrataloaluemaisiksi”, joita ei haluta enää.

Näitä taloja on nyt myöhemmin peruskorjattu lisälämpöeristämällä ja pinnoittamalla ohutrappauksin, uudistamalla ikkunat, sekä elävöittämällä parvekejärjestelmiä lasituksin, joten nyt nekin näyttävät jo varsin korkealuokkaisilta asuinalueilta.

Asettamalla ensimmäinen suunnittelun vaatimus uuden asuinkerrostalon suunnittelukriteerille on, että rakennus ei saa näyttää laatikkomaiselle, harmaalle, eikä siitä saa erottua elementtien saumat.

Toinen vaatimus on, että rakennuksen pitää sopia ympäristöön, olla tunnistettavissa muista, sekä olla yksilöllisen ja raikkaan näköinen.

Nykyisin asuinrakentaminen on paljon täydennysrakentamista, jossa asuinalueita tiivistetään purkamalla vahoja matalia kerrostaloja ja rakentamalla tilalle uusia korkeampia rakennuksia. Samoin suurille parkkialueille rakennetaan uusia taloja ja parkkialueet korvataan parkkitaloilla. Tällöin uusien rakennusten tulee soveltua jo rakennettuun ympäristöön.  Kokonaan uusia asuinalueita rakennetaan enää vain melko harvoin.

Asemakaavamääräykset ovat olleet usein hyvin tiukat ja ne sanelevatkin suunnittelun ja julkisivun raamit.

Nykyisin arkkitehtisuunnittelu on muuttunut jonkin verran rohkeammaksi ja uusilta rakennuksilta jopa edellytetään enemmän taiteellisuutta ja luovuutta. Asemakaavamääräyksiin on jopa sisällytetty vaatimuksia ympäristön elävöittämiseksi taiteella ja yksilöllisten alueellisten historiallisten muistojen tuomiseksi esille. Tämä on arvokas piirre, joka luo asumisviihtyvyyttä ja kotisseuturakkautta.

Julkisivun kustannus koko rakennuksen arvosta on vain n. 5…10%, joten siihen kannattaa panostaa, eikä se nosta merkittävästi kokonaisrakennuskustannuksia.

Tässä Vantaan Keimolassa oleva asuinrakennus on rakennettu entisen Formularadan paikalle ja sen näkee myös sisäänkäynnin julkisivustakin.

Tällä hetkellä elementtivalmistajilla on hyvin laaja valikoima tarjota mitä moninaisempia julkisivupintavaihtoehtoja. Betonielementtijulkisivu on erittäin kilpailukykyinen muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Se on myös tekniseltä toimivuudeltaan erinomainen, paloturvallinen ja pitkäikäinen. Betoninen sandwich-elementti nopeuttaa myös rakennusprojektia ja sopii erinomaisesti talvirakentamiseen. Kun elementtiin on asennettu tehtaalla ikkunat, on se asennuksen jälkeen valmis säänsuoja aloittaa sisätyöt.

Näyttävän ja edustavan julkisivun elävöittäminen onnistuu monin eri keinoin. Parvekkeita tarvitaan yleensä kaikissa hyvin varustelluissa asunnoissa. Pienissä opiskelija-asunnoissa riittää ranskalainen parveke, eli sisäänpäin avattava ovi seinässä. Putoamissuojana voidaan käyttää myös lasilevyä, jolloin parveke ei juurikaan erotu ulkonäöllisesti muusta julkisivusta.

Asuinrakennukseen pyritään suunnittelemaan useamman kokoisia asuntoja. Tällöin osassa asunnoissa voi olla ulokeparvekkeita, jolloin parvekkeita kantavia linjoja ei tarvita alhaalta ylös saakka. Tällöin julkisivun ulkonäkö muodostuu ensisijaisesti seinäpintojen mukaan.

Kun kaikkiin asuntoihin tulee parvekkeet, silloin niiden kantavat seinärakenteet muodostavat voimakkaamman pystysuoran linjan, joka lisää rakennuksen massiivisuutta ja korkeusvaikutelmaa. Tornitaloissa tämän on hyväksyttävissä, mutta pitkissä, matalammissa rakennuksissa se luo raskaan ilmeen, jota ei haluta.

Nykyisin parvekkeet ovat usein lasitettuja ja parvekkeen kaiteet voivat olla myös lasia. Käyttämällä ei värisävyjä lasipinnoilla, taustan betonirakenteet peittyvät kokonaan, jolloin julkisivun raskaus häviää. Parvekkeiden kantavien pystyseinien kohdilla voi myös olla epäsymmetriset peitelevyt, joilla pystylinjat häivytetään, mikä poistaa lokeromaisuuden. Parvekkeiden kantavana rakenteena voidaan myös käyttää hoikkia pyöreitä betonipilareita, jolloin parvekelinjan ulkonäkö kevenee. Samoin parveke voi olla myös uloke- tai ripustettumallinen, jolla kevennetään julkisivun ilmettä.

Parvekkeet voivat olla myös rakennuksessa sisäänvedetyt, jolloin parvekelinja häviää julkisivun sisään muun ilmeen alle.

Suuret julkisivupinnat, joissa ei ole parvekkeita, tulisi myös elävöittää erilaisin arkkitehtoonisin keinoin. Alin kerros kannattaa yleensä tehdä erilaiseksi, millä jo vähennetään suurta yhtenäistä julkisivupinta-alaa. Nykyisin on suosittua käyttää graafista betonia alimman kerroksen seinissä, ainakin osalla sitä. Niiden kuviointiin voidaan sisällyttää oman asuinalueen historiaa, tai muuta asunnon tai asuinalueen yksilöllisyyttä. Näyttävät betonipinnat säästyvät myös paremmin ”graffity” hulikaaneilta.

Ikkunoiden muoto, koko ja sijoittelu voivat myös vaihdella. Talon yläosa ja kattorakenteiden voimakkaammin esiintuominen keventää myös yhtenäisen julkisivun massiivisuutta.

Suurissa betonipinnoissa tulee välttää elementtisaumojen näkymistä.

Saumojen näkymisen välttämiseksi löytyy lukuisa joukko erilaisia keinoja, kuten; sauman muoto ja koko, saumojen sijoittaminen epäjatkuvuuskohtiin, kuten ikkunan pieliin, uritus ja tasoerot, julkisivupinnan värin tai materiaalin vaihto sauman kohdalla tai käyttää rapattua julkisivua.

Tehtaalla valmiiksi maalatut pinnat ovat suosittu ja edullinen vaihtoehto näyttävän julkisivupinnan aikaansaamiseksi.

TheRapatun julkisivun suosio on kasvanut viime aikoina voimakkaasti. Se mahdollistaa laajan värikirjon ja saumattomien pintojen käytön.

Heikki Kankkunen, Gonatus Oy

Vastaa